Vai elätkö jo nyt? Jos tietäisit että olet viimeistä vuorokautta ystäviesi, läheistesi, tuttujen ja tuntemattomien ihmisten keskuudessa, niin toimisitko samalla tavalla kuin eilenkin vai tekisitkö jotakin eri tavalla?

Joskus tuntuu että elämässä on suuria ongelmia ja kaikki vastoinkäymiset tuntuvat suurilta, jopa ylitsepääsemättömiltä. Todellisuudessa nuo ongelmat eivät ole ollut kovinkaan merkittäviä. Suurin osa asioiden paisumisesta mielessä johtuu ympäristön odotuksista, tai siitä mitä kuvittelee ympärillä olevien odottavan. Olen sitä mieltä, että nykymaailmassa raha on se joka ohjailee liikaa meidän jokapäiväistä toimintaa ja valintojamme. Raha voi saada ihmiset toimimaan aivan käsittämättömällä tavalla. Tekisitkö elämässäsi jotain toisin jos se ei olisi rahasta kiinni?

Mitä jos väittäisin että se on silmänkääntötemppu, kun pääministeri kuorossa muiden ministereiden kanssa väittää että kaikki työ on arvokasta? Itsehän toki olen sitä mieltä että pääsääntöisesti kaikki ihmisten ja hyvinvoinnin hyväksi tehtävä työ on hyödyllistä. Mielestäni raha ja sillä keinottelu ei kuulu ihmisten hyvinvointia lisäävään työntekoon. Jos kaikki työ on arvokasta, niin eikö kaikkien kuuluisi saada silloin saman verran palkkaa, tietenkin käytetyn ajan ja ahkeruuden ollessa mittareina. Nykymaailmassa tuloerot ovat kasvaneet käsittämättömän suuriksi ja väistämättä tulee mieleen, että nykyisen järjestelmän ei ole tarkoituskaan olla tasapuolinen.

Raha on käytännössä velkaa, valtaosa esimerkiksi meidän valuutastamme eurosta on olemassa vain sähköisessä muodossa. Rahaa on käytännössä olemassa rajattomasti. Pankit voivat syytää lisää rahaa markkinoille haluamiaan määriä. Tuota määrää keskuspankit sitten pyrkivät vain ohjailemaan ohjauskorkoja muuttamalla, jonka vaikutukset näkyvät sitten suoraan myös lainanottajalle liikepankin muuttaessa korkojaan vastaavasti. Syvällisemmin asiaa miettiessä vaikuttaa aika kierolta, vai kuinka?

Useampi meistä varmasti haluaisi matkustella silloin tällöin ja tehdä pelkästään haluamiaan asioita. Mutta meidän yhteiskunnan ylläpitäminen vaatii työntekoa ja panostamista yhteisen hyvän eteen, että meillä käytössämme mahdollisimman hyvän elämänlaadun takaamiseksi tarvittavat palvelut kuten terveydenhuolto sekä vanhustyö ja sosiaalipalvelut. Rahan ja rahan ahneuden takiahan meillä on olemassa käsittämättömän suuri julkinen sektori jakamassa rahaa ja vahtimassa sen käyttöä sekä verotusta.

Kun rahalla luodaan rahaa, niin silloinhan kyseessä on kupla joka palvelee erittäin pienen kansanosan etua. Nykyisin vallitsevassa globalisaatiossa tuo kansanosa on prosentuaalisesti pienentynyt entisestään. Olen nähnyt väitteitä että 1% maapallon kansalaisista hallitsee valtaosaa varallisuudesta, ja 99% työllään kartuttaa heidän varallisuutta entisestään itse saaden ”riittävän” toimeentulon. Kukaan tutkijakaan tuskin pystyy tuosta tekemään täysin tarkastelua kestävää tutkimusta, jolla väite voitaisiin näyttää toteen tai kumota, mutta uskallan väittää, että jopa tuo prosentti on liioittelua. Todellisuudessa alle prosentti hallitsee valtaosaa maapallon varallisuudesta!