Tiistai 10.6.2014 klo 15:57 – Joonas Röppänen

Eilen maanantaina kaupunginvaltuusto käsitteli viranhaltijoiden valmistelemaa varhaiskasvatustilojen suunnitelmaa. Edellisen kerran asiaa on käsitelty budjettivaltuustossa, jossa varhaiskasvatustalo putkahti esille kuin varkain. Täytyy todeta että kaikkein surullisinta asiassa oli valtuutettujen vaikuttamishaluttomuus. Tämä haluttomuus ilmeni monessa puheenvuorossa, jotka olivat sävyltään ”että kun näin paljon on jo aikaa käytetty ja suunniteltu niin nyt on vaan tehtävä näin”. Eli kun viranhaltijat tekevät ja suunnittelevat niinkuin haluavat, niin valitettavan monet valtuutetut suostuvat toimimaan kumileimasimena. Tällä päätöksellä valtaosa kaupunginvaltuutetuista halusi siis keskittää koulunmäen kampusalueelle varhaiskasvatuksen, ala-asteopetuksen, yläaste opetuksen, lukio opetuksen sekä ammatti- ja aikuisopetuksen.

Budjettivaltuustossa 16.12.2013 esitin että varhaiskasvatuksen talon toteutus muutettaisiin varhaiskasvatuksen tiloiksi, eli yhden tilan sijasta tehtäsiin useampi.

Keskustelun kuluessa Joonas Röppänen ehdotti Markku Ritolan kannattamana, että sivistystoimen investointimenotaulukon ”varhaiskasvatuksen talo -sana” muutetaan ”varhaiskasvatuksen tiloiksi” (s. 48).

Päätettyään keskustelun edellä mainituista asioista puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kaksi kaupunginhallituksen esityksestä poikkeavaa kannatettua ehdotusta, ehdotuksista on äänestettävä.
1) Ensin päätettiin äänestää Röppäsen ehdotuksesta. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan tekemän seuraavan nimen huutoäänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät JAA, ja ne, jotka kannattavat Röppäsen ehdotusta, äänestävät EI.
Suoritetussa äänestyksessä annettiin yhdeksän (9) JAA-ääntä (Ahonen, Korkeala, Nieminen, Pohjonen, Ruusila, Sipponen, Träff, Tuominen, Vaissi) ja kaksikymmentäviisi (25) EI-ääntä (Asunmaa, Haapala, Heinonen, Jämsä, Kaijanmäki, Kajosmäki, Kakkuri, Kankimäki, Kosonen, Kotimäki, Kukkamo, Kuusimäki, Rautava, Laurila, Nissinen, Oinonen, Oksanen, Paappanen, Rahkonen, Rautanen, Ritola, Röppänen, Saarinen, Salkinoja, Santaniemi), yksi (1) oli poissa.
Puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen Röppäsen ehdotuksen äänin 9-25.

Kun suunnittelu on jostakin syystä muuttunut yhden rakennuksen suunnitteluksi, vaikka aiemmin valtuustolle on esitelty kahta rakennusta, joka olisi täyttänyt budjettivaltuustossa tehdyn muutoksen.

Tein eilen valtuustossa esityksen asian palauttamisesta uuteen valmisteluun jotta poliittisilla päättäjilläkin olisi mahdollisuus vaikuttaa viranhaltijoiden tekemään valmisteluun:

Kuten olen jo aiemmin todennut, yksi iso, reilusti yli sadan lapsen päiväkoti ei ole hyvä ratkaisu Keuruulle. Uudisrakentaminen on kyllä välttämätöntä, koska huonokuntoiset ja mahdollisesti jopa terveydelle haitalliset rakennukset eivät ole vetovoimatekijöitä paikkakunnallemme. Mielestäni maaseutukaupungin imagoon ei sovi kuitenkaan tehokkuusajattelun ja synergiaetujen nimissä tehtävät keskittämiset. Ei etenkään pienten lasten suhteen.
Tämän hetken varhaiskasvatustilojen suunnitteluryhmä on koostunut johtavista viranhaltijoista ja insinööri- ja arkkitehtitoimistoista. Mielestäni hankkeessa olisi pitänyt olla myös poliittisia päättäjiä ja kuntalaisia sen sijaan että ryhmä on koostunut pelkästään johtavista viranhaltijoista. Nyt valtuustoa käytetään pelkästään kumileimasimena. Valmistelevien tahojen täytyisi myös huolehtia sujuvasta tiedonkulusta tämän kokoluokan projektien suhteen. Muistelen, että jossakin seminaarissa esiteltiin Kivelän koulun yhteyteen suunniteltua toista varhaiskasvatustilaa, mutta nyt en löydä siitä mitään mainintoja mistään. Mihin ne suunnitelmat ovat kadonneet?

Kuntastrategian linjauksissa on olla suosittu asuinpaikka, saada uusia ihmisiä joukkoomme ja kääntää väestön määrän kehitys suotuisammaksi ja yhtenä painopistealueena on vetovoimaiset lapsiperheiden palvelut. Mielestäni pienillä, tutuilla ja turvallisilla päivähoitoyksiköillä voidaan houkutella lisää lapsiperheitä Keuruulle. Valtuusto teki edellisen kerran kokoontuessaan hienon päätöksen uuden kyläkoulun rakentamisesta. Toivon että voisimme tehdä varhaiskasvatuksen suhteen yhtä hienon päätöksen ja olla keskittämättä päivähoitoa. Muuallakin Suomessa suurten yksiköiden trendi on kääntymässä pieniin yksiköihin. Tämä ratkaisu jota olemme tekemässä, on todella kauaskantoinen. Olen myös pettynyt valtuuston puheenjohtajan toimintaan kuinka 15.4. jätettyä vetoomusta on käsitelty. Kuntalain 54§ on hyvin yksiselitteinen valtuuston koolle kutsumiseksi vähintään neljäsosan valtuutetuista sitä pyytäessä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Lain mukaan tällainen asia on valmisteltava kiireellisesti.

Myöskään tapa jolla asiaa on valmisteltu, ei ole oikea! Uudelleen valmistellessa tulee ottaa huomioon myös kunta- ja palvelustrategiassa mainittu kohta että Keuruulla tulee olla vireitä asuinkyliä Keuruun eri osissa. Lisäksi laajapohjainen valmistelu tulee toteuttaa kunta- ja palvelustrategian mukaisesti jossa huomioidaan toimiva asukkaiden vuorovaikutus jossa yhdistykset jäsenineen ja kuntalaiset asuinalueittain ovat mukana Keuruun kehittämisessä.

Suuri ei ole aina kaunista. Esitänkin että varhaiskasvatuksen tilojen suunnittelu palautetaan uudelleen valmisteluun. Suunniteltu tila olisi kaksikerroksinen. Kerrosrakentaminen hisseineen on huomattavasti kalliimpaa kuin rakentaminen yhteen kerrokseen. Varhaiskasvatuksen tilat tulisi rakentaa yhteen kerrokseen ja hajautetusti useampaan yksikköön. Koulunmäelle suunnitellun yksikön paikalle rakentaminen aloitettaisiin yksikerroksisena ja muiden yksiköiden suunnittelu ja rakentaminen aloitettaisiin ensitilassa. Koulunmäelle rakennettavaan rakennukseen keskitettäisiin esikouluopetus ja osa päivähoidosta. Muussa valmistelussa tulee kuulla poliittisia päättäjiä ja valtuustoa.