Touko Aalto (vihr) ja Mauri Pekkarinen (kesk) ottivat kantaa 9.1.14 Keskisuomalaisen mielipidepalstalla päivän kuumimpiin puheenaiheisiin, soteen ja kuntaliitoksiin. Touko Aalto vetosi siihen että neuvottelupöytään vietäisiin Keski-Suomen liiton hallituksen yksimielinen lausunto. Olin itse tuolloin varajäsenen roolissa hallituksen kokouksessa. Paikalla oli myös maakuntavaltuuston puheenjohtaja Mauri Pekkarinen puolustamassa keskustan liputtamaa maakunnallista sote-mallia.

Itse toin jo kokouksessa esille näkökantani mahdollisena tulevana nk. kehyskuntalaisena. Oman näkemykseni mukaan sote- laissa tulisi olla käytössä äänileikkuri. Käytännössähän kaikki Keski-Suomen kunnat tulisivat olemaan nk. kehyskuntia Jyväskylää lukuun ottamatta. Äänileikkurikaan ei toki ole täysin ongelmaton, mutta mielestäni demokratian kannalta on täysin kestämätöntä että yksi kaupunki voisi demokratian nimissä päättää koko maakunnan sote-asioista. Kokouksessa Mauri Pekkarinen vakuutteli kuitenkin, että kaikkien kuntien näkemysten huomioiminen on hoidettavissa sitten järjestämissopimuksissa.

Hallituksessa lausunnosta keskusteltiin pitkään ja hallituksen puheenjohtaja Ulla Perämäki (sd) vetosi keskustelun aikana useaan kertaan siihen, että olisi tärkeää saada aikaiseksi yksimielinen lausunto. Se lopulta saatiinkin, vaikka kokouksessa tuli kiire. Kokouspäivään oli nimittäin aikataulutettu myös tutustuminen Joutsan bioenergialaitokseen ja uuteen koulukeskukseen.

Mielipidekirjoituksessaan Pekkarinen esitti huolensa siitä, että hallitus tulisi käyttämään viimekädessä kansanäänestystä pakkoliitosten aikaansaamiseksi. Suomessa kansanäänestyksellä ei ole valitettavasti merkitystä kuin neuvoa antavana äänestyksenä. Neuvoa-antava kansanäänestys on Suomessa järjestetty kahdesti: vuonna 1931 kieltolain lakkauttamisesta sekä vuonna 1994 Euroopan unioniin liittymisestä. Kummassakaan tapauksessa asiaa ei ratkaistu äänestyksellä, vaan päätöksen teki lopulta eduskunta. Jälkimmäisessä neuvoa-antavuuden määritelmä voidaan kyseenlaistaa. Euroopan unioniin liittyvästä äänestyksestä Katri Vallaste on tehnyt väitöskirjan ”Euroskeptisyys: ongelma vai ratkaisu?”. Sen mukaan Helsingin Sanomat leimasi euroskeptikot foobikoiksi.

Lisäksi Johanna Korhosen ”Kymmenen polkua populismiin” -julkaisussa käy ilmi, että ennen EU-kansanäänestystä silloinen pääministeri Esko Aho (kesk) vakuutteli äänestyksen koskevan vain unionijäsenyyttä ja rahaliitosta päätettäisiin erikseen. Unionin jäsenyyden toteuduttua Esko Ahon jälkeen pääministeriksi noussut Paavo Lipponen (sd) totesi kuitenkin, ettei mitään kansanäänestyksiä enää tarvita. Samaisessa julkaisussa kerrotaan myös toimittajien yrittäneen saada julkisuudessa selostetuksi jo ennen kansanäänestystä, että EU-jäsenyys sopimustekstien mukaan merkitsee myös sitoutumista talous- ja rahaliittoon. Tämän näkemyksen julkaiseminen oli kuitenkin kielletty yksiselitteisesti, jotta kansa ei säikähtäisi ja äänestäisi EU:ta vastaan. Medialla on siis suuri valta siinä miten kansaa ohjataan äänestämään. Mitähän kuntauudistuksesta meille jätettäisiin kertomatta?

Mielestäni demokraattisen yhteiskunnan tulisi olla avoin ja kansalaisten omaa päätöskykyä tulisi arvostaa.  Suoran demokratian lisääminen sitovien kansanäänestysten kautta olisi tarpeellista nykyisen edustuksellisen demokratian lisäksi. Suoran demokratian lisääminen on tullut ryhmäkurivetoisen sixpack- hallituksen myötä entistä tarpeellisemmaksi. Nyt kuusi puoluetta on tehnyt jatkuvasti meidän hyvinvointivaltiomme etujemme vastaisia kompromissipäätöksiä. Kunta- ja palvelurakennemallien tarkastelu ja kehittäminen on tarpeellista, mutta asia pitää hoitaa muutoin kuin ylhäältä päin sanelemalla. Mielestäni kuntalakia ja perustuslakia tulisikin muuttaa niin, että valtion ja kuntien asioista päätettäessä, voitaisiin järjestää myös sitovia kansanäänestyksiä. Tämä edellyttää kuitenkin avointa politiikkaa, luotettavaa mediaa ja oikeiden faktojen kertomista. Kunnat ovat tekemässä liitosselvityksiä kuntarakennelain pakottamina, eivät omasta tahdostaan – saati kuntalaisten tahdosta.

Touko Aallon mielipidekirjoitus: http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/perustuslaki-ei-ole-muovailuvahaa/1749082

Mauri Pekkarisen mielipidekirjoitus: http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/sita-luultiin-huonoksi-vitsiksi/1749081

Katri Vallasteen väitöskirja: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38338

Johanna Korhosen julkaisu: http://www.e2.fi/files/Kymmenen%20polkua%20populismiin_Johanna%20Korhonen.pdf