Touko Aalto (vihr) ja Mauri Pekkarinen (kesk) ottivat kantaa 9.1.14 Keskisuomalaisen mielipidepalstalla p\u00e4iv\u00e4n kuumimpiin puheenaiheisiin, soteen ja kuntaliitoksiin. Touko Aalto vetosi siihen ett\u00e4 neuvottelup\u00f6yt\u00e4\u00e4n viet\u00e4isiin Keski-Suomen liiton hallituksen yksimielinen lausunto. Olin itse tuolloin varaj\u00e4senen roolissa hallituksen kokouksessa. Paikalla oli my\u00f6s maakuntavaltuuston puheenjohtaja Mauri Pekkarinen puolustamassa keskustan liputtamaa maakunnallista sote-mallia.<\/p>\n
Itse toin jo kokouksessa esille n\u00e4k\u00f6kantani mahdollisena tulevana nk. kehyskuntalaisena. Oman n\u00e4kemykseni mukaan sote- laissa tulisi olla k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 \u00e4\u00e4nileikkuri. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4h\u00e4n kaikki Keski-Suomen kunnat tulisivat olemaan nk. kehyskuntia Jyv\u00e4skyl\u00e4\u00e4 lukuun ottamatta. \u00c4\u00e4nileikkurikaan ei toki ole t\u00e4ysin ongelmaton, mutta mielest\u00e4ni demokratian kannalta on t\u00e4ysin kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ett\u00e4 yksi kaupunki voisi demokratian nimiss\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 koko maakunnan sote-asioista. Kokouksessa Mauri Pekkarinen vakuutteli kuitenkin, ett\u00e4 kaikkien kuntien n\u00e4kemysten huomioiminen on hoidettavissa sitten j\u00e4rjest\u00e4missopimuksissa.<\/p>\n
Hallituksessa lausunnosta keskusteltiin pitk\u00e4\u00e4n ja hallituksen puheenjohtaja Ulla Per\u00e4m\u00e4ki (sd) vetosi keskustelun aikana useaan kertaan siihen, ett\u00e4 olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada aikaiseksi yksimielinen lausunto. Se lopulta saatiinkin, vaikka kokouksessa tuli kiire. Kokousp\u00e4iv\u00e4\u00e4n oli nimitt\u00e4in aikataulutettu my\u00f6s tutustuminen Joutsan bioenergialaitokseen ja uuteen koulukeskukseen.<\/p>\n
Mielipidekirjoituksessaan Pekkarinen esitti huolensa siit\u00e4, ett\u00e4 hallitus tulisi k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n viimek\u00e4dess\u00e4 kansan\u00e4\u00e4nestyst\u00e4 pakkoliitosten aikaansaamiseksi. Suomessa kansan\u00e4\u00e4nestyksell\u00e4 ei ole valitettavasti merkityst\u00e4 kuin neuvoa antavana \u00e4\u00e4nestyksen\u00e4. Neuvoa-antava kansan\u00e4\u00e4nestys on Suomessa j\u00e4rjestetty kahdesti: vuonna 1931 kieltolain lakkauttamisesta sek\u00e4 vuonna 1994 Euroopan unioniin liittymisest\u00e4. Kummassakaan tapauksessa asiaa ei ratkaistu \u00e4\u00e4nestyksell\u00e4, vaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen teki lopulta eduskunta. J\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 neuvoa-antavuuden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 voidaan kyseenlaistaa. Euroopan unioniin liittyv\u00e4st\u00e4 \u00e4\u00e4nestyksest\u00e4 Katri Vallaste on tehnyt v\u00e4it\u00f6skirjan \u201dEuroskeptisyys: ongelma vai ratkaisu?\u201d. Sen mukaan Helsingin Sanomat leimasi euroskeptikot foobikoiksi.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi Johanna Korhosen \u201dKymmenen polkua populismiin\u201d -julkaisussa k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 ennen EU-kansan\u00e4\u00e4nestyst\u00e4 silloinen p\u00e4\u00e4ministeri Esko Aho (kesk) vakuutteli \u00e4\u00e4nestyksen koskevan vain unionij\u00e4senyytt\u00e4 ja rahaliitosta p\u00e4\u00e4tett\u00e4isiin erikseen. Unionin j\u00e4senyyden toteuduttua Esko Ahon j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4ministeriksi noussut Paavo Lipponen (sd) totesi kuitenkin, ettei mit\u00e4\u00e4n kansan\u00e4\u00e4nestyksi\u00e4 en\u00e4\u00e4 tarvita. Samaisessa julkaisussa kerrotaan my\u00f6s toimittajien yritt\u00e4neen saada julkisuudessa selostetuksi jo ennen kansan\u00e4\u00e4nestyst\u00e4, ett\u00e4 EU-j\u00e4senyys sopimustekstien mukaan merkitsee my\u00f6s sitoutumista talous- ja rahaliittoon. T\u00e4m\u00e4n n\u00e4kemyksen julkaiseminen oli kuitenkin kielletty yksiselitteisesti, jotta kansa ei s\u00e4ik\u00e4ht\u00e4isi ja \u00e4\u00e4nest\u00e4isi EU:ta vastaan. Medialla on siis suuri valta siin\u00e4 miten kansaa ohjataan \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4\u00e4n. Mit\u00e4h\u00e4n kuntauudistuksesta meille j\u00e4tett\u00e4isiin kertomatta?<\/p>\n
Mielest\u00e4ni demokraattisen yhteiskunnan tulisi olla avoin ja kansalaisten omaa p\u00e4\u00e4t\u00f6skyky\u00e4 tulisi arvostaa. \u00a0Suoran demokratian lis\u00e4\u00e4minen sitovien kansan\u00e4\u00e4nestysten kautta olisi tarpeellista nykyisen edustuksellisen demokratian lis\u00e4ksi. Suoran demokratian lis\u00e4\u00e4minen on tullut ryhm\u00e4kurivetoisen sixpack- hallituksen my\u00f6t\u00e4 entist\u00e4 tarpeellisemmaksi. Nyt kuusi puoluetta on tehnyt jatkuvasti meid\u00e4n hyvinvointivaltiomme etujemme vastaisia kompromissip\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Kunta- ja palvelurakennemallien tarkastelu ja kehitt\u00e4minen on tarpeellista, mutta asia pit\u00e4\u00e4 hoitaa muutoin kuin ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 p\u00e4in sanelemalla. Mielest\u00e4ni kuntalakia ja perustuslakia tulisikin muuttaa niin, ett\u00e4 valtion ja kuntien asioista p\u00e4\u00e4tett\u00e4ess\u00e4, voitaisiin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 my\u00f6s sitovia kansan\u00e4\u00e4nestyksi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 kuitenkin avointa politiikkaa, luotettavaa mediaa ja oikeiden faktojen kertomista. Kunnat ovat tekem\u00e4ss\u00e4 liitosselvityksi\u00e4 kuntarakennelain pakottamina, eiv\u00e4t omasta tahdostaan \u2013 saati kuntalaisten tahdosta.<\/p>\n
Touko Aallon mielipidekirjoitus:\u00a0http:\/\/www.ksml.fi\/mielipide\/mielipidekirjoitukset\/perustuslaki-ei-ole-muovailuvahaa\/1749082<\/a><\/p>\n Mauri Pekkarisen mielipidekirjoitus:\u00a0http:\/\/www.ksml.fi\/mielipide\/mielipidekirjoitukset\/sita-luultiin-huonoksi-vitsiksi\/1749081<\/a><\/p>\n Katri Vallasteen v\u00e4it\u00f6skirja:\u00a0https:\/\/helda.helsinki.fi\/handle\/10138\/38338<\/a><\/p>\n