Kysyminen voi olla vaarallista

//Kysyminen voi olla vaarallista

Kysyminen voi olla vaarallista

Kysyminen voi olla vaarallista, varsinkin jos kyseenalaistetaan valtarakenteita ja vallankäyttöä. Huonosti kävi Sokrateellekin, joka kysymyksillään ajoi vastustajansa nurkkaan. Samasta liiallisten kysymysten ja kyseenalaistamisen myrkkymaljasta ovat saaneet juoda niin Anna Politkovskaja kuin monet muut journalistit, ihmisoikeustaistelijat ja taiteilijat eri puolilla maailmaa. Suomessa on pitkä perinne hiljentää kyselijät toisella tavalla. Nolaaminen ja tyhmäksi leimaaminen ovat hyviä keinoja tukkia kyselevät suut. Miten voi keskustella ja kyseenalaistaa, jos seurauksena on julkinen häpeä? Virkamiehet ja johtavat tahot tietää aina parhaiten. Me kansalaiset, kuntalaiset, työntekijät olemme vääränlaisia, asenteemme on väärä, emme halua ymmärtää elämän realiteetteja ja totuuksia, kysymme vääriä asioita ja väärään aikaan. Sen takia keskustelu meidän kanssamme on mahdotonta. Tällaista tekstiä oli kirjoittanut TEHYn kolumnisti Outi Alm (TEHY lehti 4-2014). Voin samaistua tähän hänen tekstiinsä täysin.

Maanantaina 10.03.2014 pidetyssä kaupunginvaltuuston kokouksessa jätin valtuustoaloitteen valtuuston vaikuttamismahdollisuuksien luomiseksi, kun valta on jostain syystä muualla kuin valtuustossa.


Teen ensimmäisenä allekirjoittajana aloitteen, jonka tarkoitus on antaa valtuustolle sille kuuluva valta vaikuttaa ja päättää asioista, sen sijaan että valtuusto toimii viranhaltijoiden kumileimasimena.

Kuntalain mukaan kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto. Nyt tilanne on kuitenkin sellainen, että asioista päätetään ja niitä valmistellaan pienissä piireissä. Tilannetta ei myöskään auta se, että meille valtuutetuille pidetään seminaareja joissa meillä on mahdollisuus nähdä viranhaltijoiden valmistelemia luonnoksia ja kertoa niistä mielipiteitämme. Mielipiteiden kertomisella ja niistä keskustelulla kun ei ole todennäköisesti vaikutusta mihinkään suuntaan. Seminaareissa toimitaan ikään kuin kuohittuna, koska niissä ei tehdä päätöksiä. Niissä voidaan ainoastaan evästää viranhaltijoita, lautakuntia tai muita valmistelevia tahoja. Keuruulla on tälläkin hetkellä vireillä, valmistelussa ja toteutuksessa monia suuria hankkeita. Mielestämme asioita ei voi tuoda valtuustoon niin sanotusti valmiiksi pureskeltuina, ota tai jätä- periaatteella. Valtuutetuilla tulee olla tosiasialliset mahdollisuudet vaikuttaa asioihin.

Täten me allekirjoittaneet vaadimme, että kaikki normaalista vuosittaisesta toiminnasta poikkeavat hankkeet ja projektit on tuotava valtuustoon lähetekeskusteluun. Lähetekeskusteluissa päätettäisiin hankkeiden linjauksista sekä tarvittaessa evästettäisiin viranhaltijoita ja muita valmistelevia tahoja etukäteen. Tällaisella avoimella toimintamallilla pystymme sujuvoittamaan hankkeiden etenemistä, kun niihin on ollut tosiasialliset mahdollisuudet vaikuttaa etukäteen. Vaadimme että tämä aloite on otettava käsiteltäväksi ja toimeenpantavaksi välittömästi.

 

Keuruulla 10.03.2014


Olin jättänyt myös määräajassa kaksi kysymystä valtuuston kyselytunnille, jotka esittelin myös kokouksen jälkeen. Toinen kysymys koski Keuruun kuntataloutta ja tulevaisuuden haasteita, ja toinen kysymys päivähoidon uudistuksia.


Kysymys kuntataloudesta ja tulevaisuuden haasteista:

Uudisrakentaminen ja rakennusten korjaaminen on välttämätöntä, koska huonokuntoiset ja mahdollisesti jopa terveydelle haitalliset rakennukset eivät ole vetovoimatekijöitä paikkakunnallemme. Uudet ja hyväkuntoiset rakennukset sitä vastoin voivat toimia vetovoimatekijöinä kaupungillemme, sillä ne voivat houkutella uusia asukkaita ja työntekijöitä joukkoomme. Säästöt väärissä paikoissa voivat tulla maksamaan kohtuuttomasti yhteiskunnalle ja ne voivat aiheuttaa myös suunnattomasti inhimillistä kärsimystä yksilölle, jos vaikka sairastuu terveydelle haitallisen rakennuksen takia.

Minkälaisia haasteita uudisrakentaminen ja rakennuskannan kunnossapito tulee jatkossa aiheuttamaan, ja minkälaisia veronkorotuksia tulevaisuudessa on mahdollisesti odotettavissa paljon kasvavan korjausvelan seurauksena?


Kysymys päivähoidon uudistuksista:

Mielestäni maaseutukaupungin imagoon ei sovi nykyisenkaltaisen tehokkuusajattelun ja synergiaetujen nimissä tehtävät keskittämiset. Ei etenkään pienten lasten suhteen. Kuten jo valtuustoseminaarissa toin esille näkemykseni, että seminaarissa esitetty diakuva ja käsite ”nivelvaiheyhteistyö” tuo mieleeni aivan liukuhihnan – liukuhihnan johon vanhemmat joutuvat lapsensa tuuppaamaan ja jossain vaiheessa lapsi sitten järjestelmästä pulpahtaa ulos. Budjettivaltuustossa talousarvioon tehtiin muutos, jossa ”varhaiskasvatuksen talo” muutettiin muotoon ”varhaiskasvatuksen tilat”, mutta suunnitelmiin se ei ole vaikuttanut. Nykyäänhän Keuruulla ei ole liikenneruuhkia kuin jouluna ja juhannuksena, mutta mikä mahtaisi olla tilanne jos lähes kaikki päivähoito ja perus- ja lukio-opetus keskitetään koulunmäelle.

Kuinka nämä päivähoidon uudistukset on pantu alulle ja onko valtuusto ollut tekemässä näitä päätöksiä tai linjaamassa valmistelua? Onko olemassa tutkimuksia jotka puoltavat suurten päivähoitoyksiköiden rakentamista? Onko päivähoidon henkilökuntaa kuultu asioiden valmistelussa? Haluaisin myös että joku viranhaltija esittelee keskeiset kohdat ja hyödyt päivähoidon palveluseteliuudistuksesta.


Kuntatalouden ja tulevaisuuden haasteisiin sain jonkinlaisen vastauksen teknisen toimen johtajalta ja kaupunginjohtajalta. Kaupunginjohtajaltakaan ei suoraan vastausta herunut että minkälaiset ovat kuntatalouden tulevaisuuden haasteet; riippuu kuulemma suhdanteista. Se on kuitenkin varmaa että kaupungin velkataakka tulee tällä vuosikymmenellä lisääntymään ainakin noin kolmella kymmenellä miljoonalla (30 000 000,00€), joka tekee noin 3000€ per asukas lisää aiempien velkojen ja takausvastuiden päälle joita riittää jo entuudestaan.

Päivähoidon kyselyyn saamani vastaus oli lähestulkoon ylimielinen, ja vastaukset olivat aivan jotain muuta kuin se, mihin pyysin vastauksia. Kaupungin hallintosäännön mukaan valtuutetulla on oikeus esittää kaupunginhallitukselle kyselytunnilla vastattavaksi lyhyitä enintään yhden minuutin pituisia, kulloinkin yhteen asiaan kohdistuvia kysymyksiä kaupungin hallinnon ja talouden hoitoa koskevista asioista. Päivähoidon kyselyyni vastasi pääasiassa kaupunginjohtaja, vaikka olisin siihen vastausta odottanut Keuruun kaupungin sivistystoimenjohtajalta, jonka toimialaan päivähoito kuuluu, tai varhaiskasvatuspäälliköltä, mutta hän ei läsnäolollaan halunnut kunnioittaa valtuustoa. Vastauksissa tuli esille asioita jotka koskivat sitä, kuinka varhaiskasvatus on siirretty sosiaalitoimesta sivistystoimeen ja siihen liittyviä valtiohallinnon linjauksia. Sitähän minä en kysynyt. Vastaus kysymykseen, että onko olemassa tutkimuksia, jotka puoltavat suurten päivähoitoyksiköiden rakentamista: Ei löydy tutkimuksia, joissa olisi tutkittu suurten fyysisten tilojen vaikuttavuutta hoito- ja kasvatustyöhön. Kokoa tärkeämpää on miettiä miten tilat on järjestetty, paljonko tiloihin mahdutetaan lapsia, mikä ryhmäkoko ja onko pihaa tarpeeksi. Suomessa suunnitteilla / rakenteilla olevia päiväkoteja: 100-120- paikkaisia.

Keuruulle on siis viranhaltijoiden toimesta käynnistetty suunnittelu, jossa ollaan luomassa yhtä kampusaluetta, johon ollaan keskittämässä koko kaupungin päivähoito, ylä- ja alakoulut, lukio-opetuksen ja ammatillisen opetuksen. Miltä tämä sinusta vaikuttaa? Minusta tämä ei vaikuta hyvältä. Budjettivaltuustossa kuitenkin muutettiin ”varhaiskasvatuksen talo” muotoon ”varhaiskasvatuksen tilat”, tähän on viranhaltijakoneisto reagoinut siten että nyt he ovat suunnittelemassa kahta tilaa jotta päätöksen mukainen ”monikko” saadaan toteutettua.

By | 2017-06-16T10:38:50+00:00 maaliskuu 11th, 2014|Politiikka|0 Comments

About the Author:

Leave A Comment